29. joulukuuta 2014

Case: 24/7 someviestittely ahdistaa


Kysymys:



Hei Karla,

Kiitos erittäin kiinnostavasta blogistasi, jonka sisällön ahmin sen löydettyäni muutamassa päivässä! 


Itseäni mietityttää usein kuinka selittää ystävilleen ja tuttavilleen nykypäivän mittapuulla harvalukuista yhteydenpitoa. Tuntuu, että nykyään koko ajan pitäisi olla avoin kaikille, sillä kuka tahansa saattaa ottaa yhteyttä milloin tahansa ties mitä kanavaa pitkin. Minulla on viha-rakkaussuhde someen. Arvostan sitä, ettei tarvitse olla koko ajan tavoiteltavissa ja tietää uutisia tunnin tarkkuudella - minulla ei ole tapana näppäillä puhelinta joka hetki.



How about... NO. Kuva: pippalou


Usein jos saan jonkin viestin, en edes uskalla avata sitä, sillä jännitän sen mukanaan tuomia mahdollisia toimenpiteitä. Ja toki vastaus yhteydenottoon pitäisi kirjoittaa samantien, tai on suuri vaara, että se unohtuu. Ja sekös vasta on kurjaa ja kiusallistakin. On nolo tilanne, kun vastaus on jäänyt jopa monen kuukauden ajan kirjoittamatta tuttavalle. Sitä kun ei haluaisi antaa sitä valheellista kuvaa toiselle, etteivät toisen tekemiset kiinnosta. Ongelma on se, että kun omasta mielestäni suuritöinen vastaus on kirjoitettu, on jotenkin lamaannuttavaa, kun toinen voi vastata jo samana iltana ja taas to-do -listalla on suuritöinen vastaaminen tälle takaisin. 

Pidän älyttömästi muista ihmisistä ja sosiaalisesta kanssakäymisestä heidän kanssaan, mutten halua nakottaa tietokoneella tilittämässä kuulumisiani. En halua vaikuttaa ylimieliseltä tai erakolta, joten Karla, voitko antaa minulle avaimia pulmaani?

Kuinka siis pelastautua tilanteissa, joissa vastaus on auttamattomasti myöhässä? Vai pitäisikö luoda päivittäiset rutiinit yhteydenpitoon? Entä jos oma halu on huomattavasti harvempi yhteydenpito, kuin vastapuolen? Miten selittää tutuilleen tämä ystävällisesti? 

 
Olen myös työssä, jossa sosiaalinen media on tärkeä työkalu ja täten koko ajan läsnä. Yrityksessä arvostetaan lähes välitöntä reagointia somen kautta tulleisiin kysymyksiin. Onko sinulla vinkkiä, miten tehostaa ajankäyttöä silloin, kun on oltava jatkuvassa valmiustilassa somen suhteen, muttei halua tulla jatkuvasti sen keskeyttämäksi?


Tuntuu, että tämä kaiken digitalisoituminen orjuuttaa olemaan tavoitettavissa 24/7. En halua digiajan kirjekavereita, haluan tavata ihmisiä! 


Kiitos ajastasi jo etukäteen ja aurinkoista tulevaa kevättä!

Ystävällisin terveisin, Uusi innokas lukijasi L

PS. Jos teet digi-ihmissuhdetaidoista blogauksen, saat ehdottomasti käyttää tätä kysymystä avauksessa, mikäli koet sen mielekkäänä!




Businesslook vai metsurilook - valintojen valinta. Kuva: typexnick


 

Vastaus:

 

Hei L,
 

Täältä tulee blogauksen täydeltä vastausta. :)

On hyvä, että ottaa myös itselleen aikaa, eikä ole koko ajan hengailemassa sosiaalisessa mediassa (=some). On hyvä taito osata johtaa itseään ja ajankäyttöään sen verran, että ei stressaa, että aina heti pitäisi vastata muiden pyyntöihin.

Somessa oleminen ei onneksi tarkoita sitä, että koko ajan pitäisi olla tavoitettavissa tai että edes kävisi some-sivuilla joka päivä. Tässäkään asiassa ei tarvitse valita kumpaakaan ääripäätä (koko ajan somessa tai ei ollenkaan somessa) vaan voi valita itselleen sopivan sekoituksen. Vaikkapa facebook-viestejä voi käydä lukemassa parin päivän välein. Puhelimesta voi halutessaan laittaa someviesteistä hälytykset pois päältä, ja katsoa viestit sitten vain sillon kuin haluaa. 



Sinun tilanteeseesi annan lyhyesti seuraavat vinkit:
  • Käytä somea säännöllisesti tiettyinä aikoina
  • Laske rimaasi vastausviestien laadulle
  • Kun saat viestin: vastaa, laita kalenteriin tai älä lue vielä
  • Kirjoita lyhyemmin ja kysele vähemmän
  • Ehdota tapaamisia livenä tai soita ihmisille
  • Mahdollista someton aika netin ja somehälytyksien katkaisemisella
  • Muista, että pitkällä aikavälillä some säästää aikaa!


Pidemmin:

Tilanteesi ydin ei nähdäkseni ole yhteydenpidon vaiva tai yleisyys, vaan se, että olet todella itsekriittinen ja vaativa itseäsi kohtaan yhteydenpidon laadussa (viestien kirjoituksessa). Ehkä koet, että ihmiset odottavat sinun pitävän huolellisemmin yhteyttä, kun he todella odottavat sitä. Ei ihmisiä yleensä haittaa, jos viesti tulee jonkin verran myöhemmin tai jos se ei ole kovin huolellisesti kirjoitettu. Yhteydenpidossa määrä on usein tärkeämpää kuin laatu.

Minua todella paljon hyödyttänyt vinkki: Laske laatuvaatimuksia yhteydenpidon suhteen ja nosta sen määrää. Itsekin ennen suunnittelin tarkkaan viestejä, joka viivytti niihin vastaamista ja vei turhaa energiaa (kuten kuvailet). Ei se yhteydenpito tai ihmissuhteet ylipäätänsä ole niin tarkkaa hommaa. Parempi yleensä sekä lähettäjälle että vastaanottajalle, että vastaa nopeasti jotain lyhyesti sinne päin eikä jää pitkäksi aikaa hiomaan vastausta. Nämä kaksi päämäärää (kommunikaation laatuvaatimusten alentaminen ja määrän kasvattaminen) myös tukevat toisiaan: kun viestejä ei mieti niin paljon, niitä on helpompi lähettää enemmän, ja kun viestejä lähettää enemmän siihen tottuu eikä mieti enää niiden sisältöä niin paljon. Lisäksi luotettavuus viesteihin vastaamisessa kasvaa paljon, mikä on kaikille osapuolille kivaa, jee.


Se, kun luettu viesti leväperäisesti unohtuu, on kaikille osapuolille ärsyttävää.

Jos et halua joskus vastata heti viestiin, niin sitten voit laittaa siitä vaikka muistutuksen tai kalenterimerkinnän (teen tätäkin koko ajan jonkin verran). Tosin suosittelen yleensä vastaamaan heti viestin luettuasi: tosiaan vaikka vaan lyhyesti ja nopeasti. Se on usein ehdottomasti tehokkain ja vaivattomin tapa. Tämä toimii myös: Jos et ehdi vastata jossakin tilanteessa, niin älä vielä silloin lue viestiä, ja kun tulee rauhallisempi hetki niin lue ja vastaa nopeasti. Viestejä voi useimmissa viestimissä myös merkitä takaisin lukemattomiksi vaikka ne olisikin jo lukenut. Voit siis tiukassa paikassa merkitä viestin takaisin lukemattomaksi ja vastata myöhemmin.

 


Call me maybe? Kuva: typexnick



Kysyt: "Kuinka siis pelastautua tilanteissa, joissa vastaus on auttamattomasti myöhässä? Vai pitäisikö luoda päivittäiset rutiinit yhteydenpitoon?"

Todellakin, kuten itse sanoit, jos et vastaa jonkun viestiin parin päivän tai viikon kuluessa, niin he ajattelevat, että et halua vastata heille ja tämä vaikuttaa negatiivisesti ihmissuhteeseenne. Ja voit myös vaikuttaa ylimieliseltä/erakolta. Tämä on luonnollinen tapa ajatella asiasta, eikä tässä selittelyt toiselle auta paljoa. On parempi kuitenkin vastata myöhään (vaikka 2 viikkoa jälkeenpäin) kuin ei milloinkaan. Voit sanoa silloin esim. "Kiva kun laitoit viestiä. Oli tosi kiire töiden/opiskelujen kanssa." ja sitten selittää asiasi/vastauksesi.

Sen sijaan, että miettisit, miten voit selitellä vastaamattomuuttasi toisille, on tosiaan parempi miettia tapoja, miten voit kehittää omaa toimintaasi. Ihan päivittäin ei välttämättä tarvitse olla ihmisiin yhteydessä (paitsi nyt ihan lähimmät ihmiset joita näkeekin päivittäin), mutta ainakin viikottaiset rutiinit yhteydenpitoon ja viesteihin vastaamiseen on hyvä kehittää. Kun tietää, miten organisoi viesteihin vastaamisen, niin se vähentää stressiä, kun asiaa ei tarvitse enää miettiä. Helpoin tapa organisoida asia: vastata vaan nopeasti jotain (ei hioa vastausta tai kirjoittaa pitkästi).

Sanot myös, että "Ongelma on se, että kun omasta mielestäni suuritöinen vastaus on kirjoitettu, on jotenkin lamaannuttavaa, kun toinen voi vastata jo samana iltana ja taas to-do -listalla on suuritöinen vastaaminen tälle takaisin."

Tuossa on tuo sana "suuritöinen", joka kertoo, että laitat tosiaan (liian) paljon energiaa vastaamiseen. Harjoittele siis vastaamaan lyhyesti ja ihan vaan mitä ensin mieleen tulee. Kaikkea ei tarvitse kertoa, ja sanamuodoilla ei ole niin väliä. Yksittäisen viestin hiominen on pikkupikkupikku osa tätä elämää eikä siihen kannata hirveästi panostaa aikaa tai energiaa. Kokonaisuus (mm. yhteydenpidon määrä) ratkaisee. Soitto on myöskin hyvin nopea tapa hoitaa homma ja se selvittää yleensä kaiken tarvittavan viestejä selkeämmin.

Kysyt: "Entä jos oma halu on huomattavasti harvempi yhteydenpito, kuin vastapuolen?"

Jos vastaat suht lyhyesti, niin olet kohtelias, mutta annat samalla viestin, että et jaksa pitää paljoa yhteyttä. Myös jos kysyt paljon, se tulkitaan usein haluksi pitää aktiivisesti yhteyttä. Kannattaa siis välttää runsasta kysymistä ja pitkiä usean kappaleen viestejä, jos et halua paljon aktiivista yhteydenpitoa johonkin suuntaan.


Voit joskus sanoa vastapuolelle, että sinulla on juuri menoa/tekemistä, tai että kerrot/kysyt asiasta lisää, kun näätte seuraavan kerran livenä (jos et jaksa netissä keskustella). Ehdota rohkeasti tapaamisia niille ihmisille, jotka sinulle paljon viestittelevät ja joista pidät, niin he tietävät, että haluat kuitenkin olla tekemisissä heidän kanssaan, vaikka et päivittäin viestittelekään.

Erityisesti töihin: On olemassa ohjelmia, jotka laittavat somekanavat kiinni aina tietyn pituiseksi ajaksi, esim. 30 min tai 60 min. Niiden idea on aina antaa juurikin keskeytymätön työhetki kaiken sometuksen keskelle. En osaa suositella mitään tiettyä ohjelmaa, mutta varmaankin googlaamalla löytyy tai sitten vain netti pois päältä kirjoitustöiden ajaksi. Itse olen laittanut pois päältä kaikki hälytykset koneen sekä puhelimen sähköpostista, facebookista, Tinderistä (köh), Skypestä ym. ja katson ne sitten tietyin väliajoin. 

Someen liittyen puhutaan liikaa siitä, kuinka se vie aikaa. Oikein käytettynä ja ehkä väärinkäytettynäkin some säästää aivan järkyttävästi aikaa. Useaan ihmiseen on helppoa pitää yhteyttä, uusia mahdollisuuksia löytyy koko ajan ja haluamansa tiedot on nopeaa kysyä tuttavapiiristä. Embrace the chaos!


 
Let's get down to it. Kuva: typexnick



Vastaus vastaukseen:

 

Hei Karla,

Kiitos ajatuksella tehdystä ja asiarikkaasta vastauksestasi. Mielestäni on upeaa, että vielä palasit minulle asiaan, joten kiitos myös siitä! 

Olen kiinnostunut henkisestä hyvinvoinnista. Somepaasto tai somen niskaotteen kyseenalaistaminen on ollut usein mielessäni. Tästä syystä jatkan vielä rajojeni piirtämistä sen suhteen, mikä tuntuu hyvältä määrältä someilua missäkin aikaikkunassa.

Olen koettanut rakentaa rutiineja ja pieniä vastauspysäkkejä viikon varrelle, jolloin käyn kaikki vastausta odottavat viestit ja eri kanavat läpi ja reagoin niihin. Olen ajatellut soveltaa työtilanteeseenikin ehdottamaasi systematiaa ja tarkastaa tilanteen tietyin väliajoin säännöllisesti - ja kuten sanoit, kun itselläni on aikaa myös vastata viestiin.  
 
Vinkkisi, jossa esität pitkän tekstin viestittävän vastapuolelle halua kirjoitella enemmänkin netissä on totta - siihen minun on varmasti syytä tarkoituksella kiinnittää enemmän huomiota ja niukentaa kirjoittamani tekstin määrää.



Odotan innolla uusia postauksiasi, Karla! Toimintaasi seuranneena teet hienoa työtä palvelevana asiantuntijana. Toiminnastasi välittyy ihanasti se, että olet todella kiinnostunut sanomastasi. Jee! Jatka samaan malliin!


- L





Kuva: Linnea Hällström
P.S. Kevään 2015 luentoilmoittautuminen Espoon ihmissuhdetaitoluennoille on auki. 

Tule kuuntelemaan vinkkejä livenä ja kysymään lisää juuri omaan tilanteeseesi. 
Palaute ja fiilis luennoilla on ollut erittäin jees. Aiheita löytyy laidasta laitaan:


https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=ihmissuhdetaidot





Parhain terveisin,
Karla Nieminen

Yrityksestäni ja koulutuksistani voit lukea lisää osoitteesta
http://www.jaanmurtajat.fi

22. joulukuuta 2014

Case: "Joo, palataan" = ei?



Kysymys:



Moi Karla! 

Haluaisin tutustua puolituttuihin kavereihini paremmin, mutta se ei näytä sujuvan kovin mutkattomasti. 

Esimerkki: Tapasin eilen vanhan työkaverin ja juttelimme hetken. Sen jälkeen laitoin facebookissa follow up -viestin, jossa ehdotin lounasta (liikoja painostamatta). Hän sanoi, että "joo mennään ihmeessä, palataan asiaan". Viestin laittaminen oli aika iso kynnys minulle, koska yleensäkään emme tunne kovin hyvin ja koko viestin laitto tuntui tungettelevalta ja kiusalliselta. Kaikilla on omat kiireensä yms. 



"Ja tässä näemme onnistuneiden follow uppieni määrän..." Kuva: mconnors


Olen edelleen epävarma, koska hän ei tehnyt itse mitään edistääkseen asiaa esim. kysymällä tarkempaa ajankohtaa, vaan jätti kaiken suunnittelun ja eteenpäinviemisen minun harteilleni. Veikkaan, että jos häntä oikeasti kiinnostaisi mennä lounaalle, hän olisi vastausviestissään kysellyt tarkemmin, milloin minulle kävisi jne. Niin ainakin itse aina teen, kun joku pyytää ulos: yleensä olen innokkaasti viemässä asiaa eteenpäin. Mutta tuntuu, että taas minun pitäisi tehdä kaikki työ tutustumisen eteen. 

Mistä tietää haluaako joku oikeasti tavata vai oliko tuo vain kohtelias vastaus "katsellaan"-tyyppisesti, jolloin tapaamista ei luultavasti koskaan tulekaan? 

Kiitos vastauksesta jo etukäteen!

 



Vastaus:


Moi, ja iso kiitos hyvästä kysymyksestä!

Kiva, että haluat tutustua puolituttuihin paremmin. Siitä seuraa usein hauskaa ja kaikille hyödyllisiä yhteistyötilanteita, kunhan on valmis olemaan aktiivinen.

 


"Siinä se on! Tuo on sopiva lounasaika!" Kuva: mconnors



Tässä mieleeni tulleita vinkkejä: 


- Ole rohkeasti aktiivinen, äläkä murehdi siitä kuka on suhteen aktiivisempi osapuoli. On tärkeää, että molemmat tekevät jotain kaveruuden eteen, mutta ei sen muuten ole niin väliä. Olet ehkä aktiivisempi tutustumisessa kuin toinen osapuoli, ja entäs sitten? Eikö päämääränä ole tutustua ja pitää hauskaa eikä kilpailla siinä kumpi on aktiivisempi tai epäaktiivisempi? Tuo tuttusihan vastasi viestiisi, ja vielä reilun myönteisesti. On hänkin siis aktiivinen, vaikka ei ehdottanutkaan aikaa. Reilusti aktiivisena tyyppinä saat paljon hyvää vapaa-ajalla, töissä, harrastuksissa ja missä vain. You can do it!


- Kaikki follow up:t eivät tosiaan onnistu ja johda tutustumiseen. Ihmiset ovat kiireisiä, osalla on jo tosi paljon kavereita, ihmiset unohtelevat, meillä on eri persoonallisuuksia, aina ei vaan syystä x tutustuminen onnistu... Tämä on luonnollista, ja tästä syystä kannattaa pyrkiä tutustumaan hyvin moneen tyyppiin, kun haluaa uusia ihmisiä elämäänsä. 

Yleinen virhetilanne on seuraava: Maija haluaa uusia ystäviä, ja hän päättää yrittää tutustua Tiinaan ja Kalleen paremmin. Sitten Tiina ja Kalle eivät jostain syystä ehdi/tajua tutustua häneen paremmin. Maija masentuu ja vannoo, että ei enää koskaan yritä tutustua keneenkään. Toisin kuin Maija, yritä viritellä tutustumista hyvin moneen suuntaan: lähettele paljon juuri follow up -viestejä, kysy kuulumisia, aloita keskusteluja, käy tapahtumissa... Torjunnat ja epäonnistumiset kuuluvat elämään, ja niitä tulee aina. Verkot siis laajoille vesille. ;) Määrä tuo laatua.

 

- Anna tutustumiseen aikaa. Usein ihmiset, joilla on jo paljon tuttuja, tutustuvat helposti uusiin ihmisiin, koska he eivät kiirehdi tutustumisen kanssa. Tällaisessa rennossa meiningissä on kiva tutustua, pikkuhiljaa. Kaikki pieni yhteydenpito kasvattaa ihmisten tuntemista, vaikka se olisi vain pientä kuulumisten vaihtelua silloin tällöin harvakseltaan. Yksinäiset tai muuten lisää tuttuja haluavat ihmiset joskus sössivät homman pelottavalla nopeudella.

Nyt, kun sinulla on työkaveriltasi positiivinen vastaus, niin on normaalia odottaa vaikka kuukausi tai parikin ja ehdottaa vasta sitten sopivia lounasaikoja. Tai jos törmäätte sattumalta uudelleen lähiaikoina, niin ehdota silloin paria konkreettista aikaa. Tuo on mukavan rento tahti tutustumiseen, ja silloin teillä on myös enemmän uusia kuulumisia vaihdettavaksi. Joskus joku saattaa heti haluta ryhtyä uuden ihmisen parhaaksi kaveriksi, nähdä heti monta kertaa viikossa ym., mutta usein tähän menee reilusti enemmän aikaa.

Esimerkiksi tutustuminen voi onnistuneessa tilanteessa mennä vaikka näin: törmäät mukavaan tyyppiin jossain tapahtumassa. Laitat follow up-viestin ja lisäät hänet facebookissa tai LinkedInissä. Parin kuukauden päästä vaihdatte vähän kuulumisia netissä. Siitä parin kuukauden päästä törmäätte taas jossain tapahtumassa ja keskustelette pidemmin. Tykkäät joskus hänen facebook-päivityksestään. Jossain vaiheessa kutsut hänet käymään synttäreillesi tai toimistonne avajaisiin. Käytte yhdessä salilla tai lounaalla siitä parin viikon päästä. Tästä parin kuukauden päästä ryhdytte lenkkikavereiksi, ja tutustuttekin sitten paremmin.

 

"Meidän jengissä on sitten tällanen yks leikki." Kuva: mconnors


 - Tärkeää on olettaa onnistuminen, ja välttää jatkuvaa epäonnistumisen manaamista. Toimi siis tutustumisessa kuten toimisit, jos tietäisit varmasti, että tutustuminen tulee onnistumaan. Nään jatkuvasti, että tutustumistaidoissa hieman heikommat sanovat päin naamaa (!!!) uusille tuttavilleen asioita kuten "Nähdään, tai no, katotaan nähdäänkö, ainahan nää jää tähän..." tai "Joo mennään lounaalle. Vaikka taitaa tää olla vaan puhetta..." tai "Oli tosi kiva tavata, vaikka tuskin haluut enää uudelleen tavata..." Tällainen negatiivinen manaus on hyvin luotaantyöntävää ja siitä tulee itseään toteuttava mantra. 

Iso osa tutustumisista ja follow upeista ei johda mihinkään, mutta sitä ei voi etukäteen ennustaa mikä osa. Sano siis "Oli kiva tavata ja nähdään taas", ja joskus sitten näette ja joskus ette.


- Tuosta kuvailemastasi kohtaamisesta: Oikein hyvältä kuulostaa, työkaverisihan ei kieltäytynyt, vaan vastasi hyvin myönteisesti! Tilanteet kannattaa tulkita positiivisesti, jos jotakin tulkinnan varaa on, niin et ainakaan itse sabotoi omia tutustumismahdollisuuksiasi. Jos työkaverisi vaikuttaa kiireiseltä, niin älä tosiaan heti ehdota päivää, vaan laita vastausviestinä hänen viestiinsä lounaskutsu vaikka parin viikon tai parin kuukauden päästä. Siitä voi tulla erittäin kiva lounas, tai sitten ei. You never know.



Elämää ei voi ennustaa, mutta kannattaa tarttua mahdollisuuksiin ja kokeilla.

Kuulostaako sinulle hyödyllisiltä vinkeiltä? Tai tuliko mieleen lisäkysymyksiä?

 

Erinomaista joulua, joulupäivää ja tapaninpäivää! :) Ho ho ho!




P.S. Huhtikuun 2015 ihmissuhdetaitokurssien ilmoittautuminen on auki:
http://www.jaanmurtajat.fi/#!avoimet-kurssit/c14w7



P.P.S. Kerron Jäänmurtajien taustasta ja yrittäjyydestä tässä Ammattinetin artikkelissa tämän vuoden alkupuolelta

Minulta saa kysyä yrittäjyydestäkin, jos siinä jokin askarruttaa. Olen 2014 ja 2015 mukana myös Helsingin nuorten (alle 40-v.) yrittäjien hallituksessa.









Parhain terveisin,
Karla Nieminen

Yrityksestäni ja koulutuksistani voit lukea lisää osoitteesta
http://www.jaanmurtajat.fi

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...